Suomalainen peruna turvaa huoltovarmuutta

Huoltovarmuus ja elintarvikkeiden saatavuus poikkeustilanteissa ovat viime aikoina puhututtaneet suomalaisia ja kotimaisen ruuan merkitys on korostunut entisestään. Peruna on suomalaista perusruokaa, joka pitää pintansa myös poikkeusoloissa.  

– Perunan merkitys huoltovarmuuden kannalta on tärkeä, sillä sen omavaraisuusaste on korkea. Lisäksi se on säilyvä raaka-aine, jolla on hyvät ravitsemukselliset ominaisuudet ja monipuoliset käyttömahdollisuudet, kertoo toimitusjohtaja Markus Jussila JEPOlta.

– Elintarvikehuollossa huoltovarmuus tarkoittaa, että meillä tulee olla kyky ylläpitää elintarvikeketju kaikissa tilanteissa siinä kunnossa, että kansalaisten ruokahuolto on turvattu.  Täytyy olla raaka-aineita, kyky tehdä niistä erilaisia tuotteita sekä ylläpitää toimiva jakelu- ja myyntiverkosto päivittäistavarahuollon varmistamiseksi, kertoo Elintarviketeollisuus- ja alkutuotantopoolin valmiuspäällikkö Jyri Valmu Huoltovarmuusorganisaatiosta ja ETL ry:stä.

Kotimainen ruokatuotanto on yksi huoltovarmuuden kulmakivistä, vaikka Suomessa ollaan riippuvaisia myös tuonnista.

– Kotimaisen tuotannon ja muiden kyvykkyyksien avulla erilaisten häiriöiden vaikutuksiin on paremmat mahdollisuudet reagoida. Tuonnissa on aina omat riskitekijät, esimerkiksi meriliikenteen sujuvuus ja muut globaalien häiriöiden vaikutukset, jatkaa Valmu.

Hyvät varautumisjärjestelyt takaavat perunan saatavuuden

Mitä paremmin erilaisiin häiriöihin ja poikkeaviin olosuhteisiin varaudutaan maatiloilla, elinkeinoelämässä ja eri hallinnonaloilla, sitä varmemmin elintarvikehuoltoa kyetään turvaamaan.

– Varautumisjärjestelyt ovat jatkuvuudensuunnittelua ja riskienhallintatyötä, jossa korostuu toimijoiden välinen yhteistyö. Lisäksi kaikkien elintarvikeketjussa mukana olevien yritysten, toiminnanharjoittajien ja maatilojen toiminnan on oltava kannattavaa niin, että heikompinakin vuosina pystytään toimimaan osana kansalaisten elinmahdollisuuksien varmistamista, kertoo Valmu.

JEPOn vahva tase mahdollistaa vakauden ja kehityksen myös huonoina perunavuosina. Lisäksi toimintaa turvaavat riittävät raaka-ainevarastot, jotka ovat osa normaalia tuotantoprosessia.

– Varastoimme sopimusviljelijöidemme perunat koko satokauden yli, joten kriisitilanteessa varastomme ovat yksi paikka, mistä perunaa löytyy merkittäviä määriä. Varastomme sijaitsevat useissa eri paikoissa, osa on tuotantolaitosten yhteydessä ja osa on vuokravarastoja, kertoo Jussila.

Tuotannollinen riski on jakautunut Jepuan ja Huittisten tehtaiden, yhteistyökumppanien ja JEPOn kuudenkymmenen itsenäisesti toimivan sopimusviljelijän kesken. Raaka-aineen kuljetuksesta tuotantolaitoksiin vastaavat viljelijät ja valmiiden tuotteiden toimituksista tukkuliikkeille puolestaan kuljetusyhtiöt. Tukkuliikkeiden toiminta on kriisitilanteissa yleensä hyvin turvattu. Nämä kaikki toimet yhdessä ovat eduksi huoltovarmuudelle.

Varmuuvarastojen osalta lopputuotteiden laajempaan varastointiin JEPOlla ei ole mahdollisuutta ja sitä rajoittaa myös tuotteiden säilyvyysaika. Toimintaa voitaisiin kuitenkin kehittää ja käytännössä osa valmistuotevarastosta voisi olla huoltovarmuuden piirissä tuotteiden säilyvyyden salliessa eri toimijoilla.

– Perunaraaka-aineen osalta voisimme ajatella erillisiä huoltovarmuusvarastoja ja korvamerkitä osan raaka-ainevarastoinnista huoltovarmuustarkoitukseen, pohtii Jussila.

Valmu kannattaa asian tarkempaa selvittelyä, sillä perunalla on tärkeä merkitys huoltovarmuudelle.

– Perunalla on ollut Suomen historiassa oma merkittävä roolinsa. On hyvin mahdollista, että perunan kulutuksen laskiessa saattaisi häiriötilanteissa olla edessä tilanne, jossa perunatuotannon eri osa-alueiden volyymeja ei kyetä nostamaan halutulla tavalla ylös. Perunan kotimaisuus, viljelymahdollisuudet, varastointimahdollisuudet, monipuolinen käyttö elintarvikehuollossa ja teollisuudessa sekä luonnollisestikin ympäristövaikutukset huomioiden olisi hyvä, jos nämä merkitykset kyettäisiin huomioimaan eri yhteyksissä paremmin, Valmu toteaa.

Elintarvikehuoltovarmuuden tarkoitus on turvata kansalaisten elinmahdollisuudet tasapuolisesti koko väestölle, mutta myös vastuullisuuden näkökulmat pyritään ottamaan huomioon. Yksi näistä on työllisyys, jota JEPO suomalaisena yrityksenä edistää tuoden työtä ja verotuloja Suomeen. Lisäksi pitkä kokemus perunanviljelyssä edistää perunan satoisuutta ja raaka-aineen hyvää laatua.

–  Perunan merkitys suomalaisena ja omavaraisuudelle keskeisenä raaka-aineena tulisi tiedostaa entistä paremmin. Peruna on maukas, vastuullinen ja terveellinen valinta, jonka käyttäminen varmistaa myös huoltovarmuutta. Tätä viestiä me JEPOlla haluamme viedä aktiivisesti eteenpäin yhdessä asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa, Jussila toteaa.

Huoltovarmuus – tietoa elintarvikehuollosta

  • Suomessa huoltovarmuudesta vastaa Huoltovarmuusorganisaatio, joka toimii verkostona, johon kuuluvat Huoltovarmuuskeskus, huoltovarmuusneuvosto ja sektorit ja poolit, jotka yhdessä ylläpitävät ja kehittävät Suomessa huoltovarmuutta julkinen-yksityinen -kumppanuusperiaatteella.
  • Elintarvikealan yritysten huoltovarmuutta koordinoivat Huoltovarmuuskeskuksen perustuotanto-osasto, elintarvikehuoltosektori sekä sen yhteydessä toimivat poolit.
  • Elintarvikehuoltosektori on viranomaisten, järjestöjen ja merkittävimpien yritysten muodostama yhteistyöelin, jonka tehtävänä on tehtävänä on arvioida huoltovarmuuden tilaa ja edistää viranomaisten ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä huoltovarmuusasioissa ohjaamalla, koordinoimalla ja seuraamalla omaa alaansa huoltovarmuuteen liittyvissä asioissa.
  • Elintarvikehuoltosektoriin yhteydessä toimii kolme poolia, alkutuotantopooli, elintarviketeollisuuspooli ja kauppa- ja jakelupooli. Poolien toiminnan mahdollistavat yhdistykset, joissa poolit toimivat (Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK, Elintarviketeollisuusliitto ry ETL ja Päivittäistavarakauppa ry PTY) . Poolit vastaavat operatiivisesta varautumisesta elinkeinoelämän johdolla toimivina toimieliminä. Niiden tehtävänä on yhdessä alan yritysten kanssa seurata, selvittää, suunnitella ja valmistella elintarvikealan toimenpiteitä huoltovarmuuden kehittämiseksi.
  • Huoltovarmuustyössä merkittävässä roolissa ovat myös elinkeinoelämän alueellisen varautumisen yhteistyötoimikunna, järjestöt ja kodit.
  • Kodeilla on tärkeä rooli elintarvike- ja ruokahuollon huoltovarmuudelle sekä kotien yleiselle omatoimiselle varautumiselle häiriötilanteissa. Kotitaloudet ovat keskeinen osa yhteiskuntaa ja sen toimintakykyä.
  • Elintarvikehuolto on määritelty lainsäädännössä kaikissa oloissa turvattavaksi yhteiskunnan elintärkeäksi toiminnoksi ja yhdeksi huoltovarmuuden painopistealaksi.

Lue lisää

JEPO peruna on vastuullinen valinta