Kuvittele tilannetta, missä meillä ei olisi saatavana kotimaista perunaa. Tuntuu aika epätodelliselta, eikö vaan? Kotimaista perunaa pidetään jokseenkin itsestään selvänä raaka-aineena. Sitä se ei kuitenkaan missään tapauksessa ole. Kotimaisen perunan takana on paljon työtä ja suunnittelua sekä eri asiantuntijoiden osaamista ja yhteistyötä. Myös säällä on oma roolinsa, sillä kasvina peruna on luonnollisesti altis sään vaihteluille. Perunasadon laatu ja laajuus vaihtelevatkin vuosittain. Mitä kaikkea siis tarvitaan, jotta perunasatoa päästään syksyisin korjaamaan?
Meillä JEPOssa kaikki alkaa viljelysopimusten laatimisesta. Toimintamme perustuu sopimusviljelyyn ja sopimusten kautta varmistamme raaka-aineen saannin aina seuraavalle kaudelle. Sopimusten kautta viljelijämme voivat puolestaan olla varmoja, että heidän tuottamansa peruna ei mene hukkaan, vaan että sille on luotettava toimitusosoite.
Työ uuden sadon eteen alkaa suunnittelulla. Jokainen viljelijä suunnittelee viljelyksensä oman tilansa olosuhteiden mukaan. Viljeltävät perunalajikkeet valitaan kokemuksen ja viljelyohjeiden sekä tilan maaperätyyppien perusteella. Peruna kasvaa hyvin hietamaassa, jonka pH on 5,5 – 6,5. Peruna pitää tasaisista kasvuolosuhteista ja riittävästä veden saannista. Kuivuus ja seisova vesi voivat heikentää sen satoa.
Koska kaikki maaperät eivät sovellu perunalle, viljelijöillämme on yleensä perunan rinnalla myös muita viljelykasveja. Jotta koko peltoala voidaan käyttää mahdollisimman hyvin hyödyksi, viljellään myös viljaa, rehua ja maaperää parantavia viljelykasveja. Viljelykierron ja eri viljelykasvien välisen vuorottelun avulla viljelijä ehkäisee kasvitauteja ja maaperävaurioita.
Kun viljeltävä peltoala on tiedossa ja sopiva perunalajike valittu, päästään arvioimaan tarvittavan siemenperunan määrää. Yleensä hehtaaria kohden tarvitaan 2500 – 3000 kilogrammaa siemenperunaa. Määrään vaikuttaa odotetun sadon laajuus sekä siemenperunoiden koko. Yksi siemenperuna tuottaa yleensä noin 12 perunaa, mutta on myös lajikkeita, jotka voivat tuottaa jopa 30 pienempää perunaa.
Itse perunan istuttamiseen päästään toukokuussa, kun maa on kynnetty ja työstetty äkeellä tai jyrsimellä. Peltotöiden tavoitteena on kuohkea ja lämmin maaperä, jossa ei olisi isoja multapaakkuja.
Peruna pitää viljelijän kiireisenä koko kesän ajan, sillä sen kasvua tarkkaillaan jatkuvasti. Kasveja hoidetaan rikkaruohoja ja kasvisairauksia vastaan ja peltoja myös kastellaan, jos vettä on saatavana. Kun sato alkaa olla kypsä, perunan varret poistetaan, jotta perunalle saadaan hyvä kuori ja sato pääsee kypsymään huippuunsa. Sadonkorjuuseen päästään sitten elo-syyskuussa.
Matkan varrella JEPOn sopimusviljelijöiden tukena on viljelyneuvojamme Olav Nylund. Olavin tärkeimmät tehtävät ovat tiedotus, neuvonta ja yhteistyö sopimusviljelijöidemme kanssa. Olav osallistuu myös raaka-ainehallintaan, tuotteisiin soveltuvien lajikkeiden valintaan sekä muihin viljelyyn liittyviin hankkeisiin. Tukea ja tietoa tarjoavat myös lajiketalot, jotka kehittävät perunalajikkeita.
